Peukalo paniikkinappulalla

Ennätyslauhkean viime vuoden jälkeen on taas saatu kärvistellä kunnon pakkasissa. Päättynyt tammikuu oli yhtä kolea ja verotti kukkaroa samaan tapaan kuin tammikuu kaksi vuotta aiemmin. Silloin helmikuu toi helpotuksen, mutta nyt niin ei näytä käyvän.

Omassa taloudessani sähköä kului viime vuonna 13 tuhatta kilowattituntia, kun kulutus ennen lämpöpumppujen hankintaa oli noin 10 tuhatta kWh suurempi. Joskus ammoisina aikoina, kun sähkö oli halpaa ja taloudessa enemmän väkeä, sitä saattoi kulua jopa 30 tuhatta kWh vuodessa.

Viime vuodet olen ollut melko tyytyväinen pörssisähköasiakas, onhan vuoden keskihinta jäänyt 6–7 c/ kWh vaiheille. Päättynyt tammikuu sai kuitenkin karvat pystyyn ja peukalon paniikkinappulalle.

Kärsivällisyys joutui koetukselle, sillä lähes 50 sentin tuntihinnat alkoivat olla jokapäiväisiä. Kun vielä toiveet sään lauhtumisesta lähiviikkojen aikana valuivat tyhjiin, olin valmis vaihtamaan sopimukseen, jossa hirmuhinnat eivät veisi yöunia.

Lyhyen pohdinnan jälkeen päädyin markkinasähköön, jossa on kuukausittain vaihtuva kiinteä hinta. Helen tarjosi helmikuuksi 11,08 sentin sopimusta ilman määräaikaa. Pientä korvausta vastaan vaihto tapahtui kolmessa päivässä normaalin kahden viikon sijaan, joten päätös oli helppo tehdä.

Monet sähkönmyyjät tarjoavat pörssiasiakkaille kiinteää hintaa talvikuukausiksi. Päätös pitäisi vain osata tehdä ajoissa, jotta siitä on hyötyä. Ratkaisun tueksi tarvittavaa informaatiota on tarjolla niukasti tai ainakin se pitää osata etsiä itse eri lähteistä.

Nopeita päätöksiä ja ennen muuta pörssisähkön järkevää käyttöä varten kuluttaja tarvitsisi edes jotain tietoa sähkön hinnasta kolmelle seuraavalle vuorokaudelle. Sähköyhtiöillä tämä tieto on, mutta ne eivät ole tuoneet sitä kuluttajien saataville. 

Näitä ennakkohintoja ei ole annettu edes tutkijoiden käyttöön kuten A-Studiossa 3.2. vieraillut professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta kertoi. Etenkin sähköauton lataajille hintatieto olisi tarpeen, jotta latauksen voisi ajoittaa kukkaron ja sähkötarjonnan kannalta mahdollisimman järkevästi.

Seitsemän senttiä/ kWh

Vuoden 2023 sähkönkulutus on nyt taputeltu. Energiaa kului kalenterivuoden aikana 15 180 kWh, mikä on kutakuinkin sama määrä kuin syyskuussa 2022 aloittamallani vuoden tarkastelujaksolla. Parin prosentin (1,8 %) nousu johtuu loppuvuoden pakkasista. Toisaalta molempiin jaksoihin mahtuu leudohko kevättalvi, jollaista ei ainakaan nyt näyttäisi olevan tulossa.

Käytetyn pörssisähkön kulutuksella painotetuksi keskihinnaksi muodostui 7,03 c/ kWh sähkönmyyjän marginaali (0,38 c/ kWh) mukaan lukien. Hinta on varsin maltillinen, eikä sähköä olisi millään keinoin saanut halvemmalla, ovathan määräaikaissopimusten tarjoushinnatkin keikkuneet tuota korkeammalla.

Kulutuksella painotettu keskihinta tarkoittaa sitä, että talvikuukausien korkeampi kulutus ja hinta vaikuttavat lopputulokseen, toisin kuin jos keskihinta laskettaisiin pelkistä sähkön kuukausihinnoista.

Kalenterivuoden kulutus oli siis noin kolmanneksen alhaisempi kuin keskimäärin ennen energiakriisiä. Tilanne on sama kuin aiemmalla syyskuusta 2022 syyskuuhun 2023 ulottuneella tarkastelujaksolla. Jääkö kulutus jatkossa tälle tasolle, riippuu ensisijaisesti talvikuukausien lämpötiloista.

Sähkölämmitteisessä pientalossa kulutus määräytyy pääosin ulkolämpötilan mukaan. Näin siitä huolimatta, että sisälämpötila pidetään maltillisena ja lämpö tuotetaan enimmäkseen ilmalämpöpumpuilla. Suurin sähkösyöppö on ilmanvaihdon jälkilämmitysvastus (0,9 kW), jota ilman ei kovilla pakkasilla selviä.

Autotallissakin on pidettävä jonkinlaista peruslämpöä, jotta koneet ja laitteet eivät täysin hyydy. Auton moottorin ja sisätilan lämmitykseenkin kuluu sähköä. Kaikkea kulutusta ei voi ajoittaa edullisempaan yöaikaan varsinkaan lämmityksen osalta.

Pörssisähköasiakkaan hartaana toiveena on että nämä vuodenvaihteen ”hirmupakkaset” jäisivät tähän ja kevättalvi jatkuisi leutona ja tuulisena!

Säästö riippuu säästä

Kuluva syksy on osoittanut taas kerran, että lämmityssähkön kulutus on koko lailla suoraan riippuvainen ulkoilman lämpötilasta. Lokakuun keskilämpötila (+3,5 C) oli vain puolet viime vuoden vastaavasta, joten sähköäkin kului lokakuussa enemmän kuin vuosi sitten. Lisäys ei ollut suuren suuri, runsaat 6 %, mutta kuitenkin.

Nyt on jännä nähdä, jääkö koko kalenterivuoden 2023 kulutus siihen, mitä sähköä kului syyskuusta 2022 syyskuuhun 2023 ulottuneen tarkastelujakson aikana. Jos näin käy, jää vuosikulutus vajaaseen 15 tuhanteen kilowattituntiin. ”Pelivaraa” marras-joulukuulle on tällä hetkellä yhteensä 3 645 kWh.

Pörssisähkö on ollut alkusyksystä jopa halvempaa kuin kesällä. Ostetun sähkön hinta jäi omalla kohdallani syyskuussa 2,68 senttiin kilowattitunnilta. Lokakuun hintapiikeistä huolimatta ostosähkö maksoi itselleni 3,95 senttiä/ kWh marginaalit mukaan lukien. Hinta on suoraan riippuvainen tuulisähkön määrästä.

Epävarmuustekijöitä kuitenkin riittää. Olkiluoto 3:n osuus sähköntuotannosta on sitä suuruusluokkaa, että jos se jostain syystä putoaa verkosta, hinta pomppaa välittömästi. Vaikeuksia esiin manaamatta on sanottava, että yksikön suuri koko kostautuu ongelmatilanteissa ja sen ovat muutkin todenneet.

Toinen epävarmuustekijä liittyy itäiseen naapuriin, jolla näyttää olevan suuria vaikeuksia pysytellä säällisen käytöksen rajoissa kansainvälisillä vesillä. Jos sähkönsiirtoyhteyksiin aiheutetaan vaurioita, sähköstä saa maksaa taas rutkasti enemmän. Toivotaan, että edes tällä rintamalla olisi jokseenkin rauhallista.