Ulkolämpötila on ratkaiseva tekijä

Ei liene yllätys, että sähkölämmitteinen omakotitalo kuluttaa enemmän sähköä, kun lämpötila ulkona laskee. Ulkolämpötila vaikuttaa siis melko suoraviivaisesti lämmityssähkön kulutukseen olettaen, ettei lämmityksen säätöihin kajota ainakaan isommasti. Tätä tosiasiaa ei ilmalämpöpumppukaan voi muuksi muuttaa.

Kuluneen viikon ajan vuorokauden keskilämpötila on pysytellyt plussan puolella. Lauhan ja tuulisen sään ansiosta viime päivät on saatu nauttia suhteellisen edullisesta pörssisähkön hinnasta. Tämän hetken (18.1.) ennusteen mukaan tammikuu näyttäisi jatkuvan siedettävissä lämpötiloissa lopuille saakka.

Omassa, kahden aikuisen ja kahden ilmalämpöpumpun taloudessani sähköä kuluu nollakeleillä kaikkiaan noin 50 kilowattitunnin verran vuorokaudessa. Kun lämpötila laskee kymmenen pakkasasteen vaiheille, kulutus lisääntyy karkeasti noin puolella eli 50 prosentilla. Tämä on tilanne joulukuun ja tammikuun alkupuolen kokemusten valossa.

Ilmalämpöpumppukin kuluttaa sähköä ja se tarvitsee sitä enemmän, kun ulkolämpötila putoaa pakkaselle. Tämä tosiasia tahtoo monelta helposti unohtua. Lohtuna tässä on tietysti se, että yhdellä kilowattitunnilla ilppi tuottaa pari kolme kilowattituntia ilmaiseksi ainakin sen jälkeen, kun investointi on kuoletettu.

Mitäpä muuta talossa on tehty sähkön säästämiseksi?

Takalle on tarjottu puuta muutaman asteen pakkasilla, mutta sen vaikutus lämmityssähkön kulutukseen ei liene niin suuri kuin voisi olettaa. Syitä on lähinnä kaksi: talossa on suhteellisen runsaasti asuinneliöitä vieläpä kahdessa kerroksessa, eikä takan sijainti ole lämmityksen kannalta kaikkein optimaalisin.

Ilmanvaihdon osalta päädyin lopulta siihen, mitä eräs hoksaava fb-keskustelija suositteli eli säätämään jälkilämmitysvastuksen kytkeytymisrajan alemmaksi, peräti +16 asteeseen. Iv-koneen vastuksen sijasta lämmitän hiukan viileähköksi jäävää tuloilmaa vasta huonetilassa ilmalämpöpumpuilla, joiden hyötysuhdekin on parempi kuin vastuksella.

Kovemmilla pakkasilla ilmanvaihdon kierroksia joutuu tosin pudottamaan yhdellä pykälällä osaksi aikaa vuorokautta, jotta huonetilat eivät jäähdy liiaksi. Ilmalämpöpumpun hyötysuhdekin nimittäin laskee selvästi pakkasen kiristyessä kaksinumeroisiin lukemiin. Pientä säätöä siis joutuu tekemään pitkin matkaa.

Käyttöveden lämmitystarvetta on vähennetty hankkimalla keittiön ja WC:n hanoihin säästösuuttimet sekä suihkuun vettä säästävä suihkupää. Hanojen maksimivirtaama on nyt noin 4,5–5 litraa minuutissa ja suihkusta vettä tulee samassa ajassa enimmillään 9 litraa. Puhdasta jälkeä silläkin saa aikaaiseksi.