Sähköä myös kului talossani vähemmän kuin milloinkaan tammikuussa,
pudotusta peräti 42 prosenttia viiden vuoden keskikulutukseen verrattuna. Tammikuun
keskilämpötila oli kuitenkin vain 1,4 astetta leudompi kuin vuosi sitten,
jolloin sähköä kului rapiat 1 300 kWh enemmän kuin nyt. Millä ero mahtaa
selittyä?
Vaikka ulkolämpötila vaikuttaa yleensä suoraan
sähkölämmitystalouden kulutukseen, merkitystä on toki myös säästötoimilla. Esimerkiksi
autotallia en ole pitänyt edes työskentelylämpötilassa, vaan ainoastaan hilkun verran
plussan puolella. Lisäksi autojen bloki- ja sisätilalämmittimillä ei ole juuri ollut käyttöä
leutojen säiden vuoksi.
Kahden ilmalämpöpumpun ansiosta talossamme ei ole kuitenkaan
tarvinnut palella, vaikka sähköä on kulunut ennätyksellisen vähän. Toki sitä
olisi kulunut vieläkin vähemmän, jos olisimme säätäneet sisälämpöjä hiukan alemmas
silkasta säästämisen ilosta. Mutta siihen emme ryhtyneet, joten huonelämpötila
on keikkunut koko tammikuun ajan +21 asteen tuntumassa.
Vähentynyt kulutus näkyy tietysti myös sähkön
siirtolaskuissa. Vaikka energia on ollut halpaa syyspuoleen verrattuna, siirtomaksut
lankeavat jokaisesta kilowattitunnista. Sen vuoksi sähköä ei kannata tuhlata,
vaikka energian hinta painuisi ajoittain pakkaselle. Caruna korottikin
siirtohintoja vuodenvaihteessa ja lisää maksettavaa on tulossa syksyllä.
Jos tiedot sähkötuen laskentaperusteista pitävät paikkansa
ja säät jatkuvat suosiollisina, valtio maksaa liki 60 prosenttia marras-helmikuun
sähköenergialaskuistani. Loppuvuoden kulutuksen perusteella määritellystä tuesta jäisi tammikuulle
jyvitettynä jopa 22 euroa voittoa! Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta,
mutta jos näin käy, alan uskoa ihmeisiin myös näissä asioissa.
