tiistai 25. lokakuuta 2022

Ensikokemuksia älytermostaatista

Talon eteistiloihin, tarkemmin sanottuna lämpöeristetylle kuistille asennettiin Enston älytermostaatti viikko sitten. Tarkoitus on ohjata lattialämmitystä pörssisähkön edullisemmille yötunneille. Alkujaan tuo seitsemän neliön betonilaatta lämpeni yösähköllä, mutta kytkentä vaihdettiin suorasähkölle vuonna 2010. Lienevätkö syynä olleet ajankohtaan osuneet pari kipakampaa pakkastalvea?

Kuistin lämmitys tapahtuu 550 watin lattiavastuksella, jonka tueksi tai pikemminkin hätävaraksi on ikkunan alle asennettu 200 watin patteri. Normaalioloissa patteria ei ole tosin tarvinnut käyttää lainkaan.

Lattiatermostaattien kestävyydestä kirjoitellaan nykyisin vähemmän mairittelevaan sävyyn, mutta tässä tapauksessa Eberlen ensimmäinen termari kesti 17 vuotta. Kakkosversiokin palveli kelvollisesti 10 vuotta, alkaen sitten naksua holtittomasti päälle ja pois, kunnes hyytyi tänä syksynä kokonaan. Talossa on toki useita muita Eberlen alkuperäisiä termareita vielä täydessä toimintakunnossa. Kop, kop! 😉

Uuden termostaatin valinnassa painoivat sekä älyominaisuudet että hinta. Enston yhdistelmätermostaatin (käy myös kattolämmitykseen) sai alle satasella, kun useista muista älytermareista saa pulittaa jopa tuplasti enemmän. Tosin kalliimmat mallit toimivat wifillä eli niitä voi ohjata netin kautta etänä, kun taas valitsemaani ”karvalakkimallia” ohjataan Bluetoothilla enintään muutaman metrin päästä.

Enston sovelluksen käyttöliittymä on yksinkertainen ja selkeä, mutta käyttöohjeissa on toivomisen varaa. Lämpötilan säätö perustuu tavoitelämpötilaan, jota voi kalenteritoiminnolla pudottaa tai nostaa tarpeen mukaan. Omalla kohdallani homma toimii niin, että pudotan tavoitelämpötilaa varmuudeksi 10 asteella klo 07–24 väliseksi ajaksi, jolloin laatta ei lämpene vaan luovuttaa yön aikana varaamaansa lämpöä.

Ensimmäisten pikkupakkasten valossa näyttää siltä, että asettamaani lattialaatan (!) tavoitelämpötilaa +24 C täytyy jonkin verran nostaa, jotta laatta ei jäähdy liiaksi päivän 17 tunnin aikana. Mitä alempaa laatan lämmitys alkaa, sitä työläämpää se tietysti on ja tavoitelämpötila voi jäädä annetussa ajassa saavuttamatta. Sähköä seitsemän tunnin aikana kuluu joka tapauksessa vajaat 4 kWh.

Enston kalenterissa on useita päiväkohtaisia kytkentämahdollisuuksia, joten lämmön voisi ajastaa kytkeytymään joksikin aikaa päälle myös päiväsaikaan. Mukautuvalla ajastuksella sen voi antaa tapahtua myös automaattisesti. Toisessa vaakakupissa on tietysti päiväajan sähkön korkea hinta, jota vastaan tässä on tarkoitus taistella. Sama hintapaine koskee myös loppuillan tunteja klo 22-24 eli kytkentäaikaa ei mielellään pidentäisi sieltäkään suunnasta.

Tässä siis ensikokemuksia, jotka ovat toistaiseksi olleet kutakuinkin odotuksen mukaisia. Lämpötilan säätöön tulee talven lähestyessä varmasti vielä useitakin muutoksia. Palataan niihin kokemuksiin sitten myöhemmin.

(Huom. kirjoittajalla ei ole minkäänlaista kaupallista kytkentää tuotemerkkeihin.)

Blogiarkisto

Sähkön hinta puhuttaa, joten nyt talkoisiin!

Sähkön hinta on tänä syksynä kivunnut uusiin sfääreihin, joten energian säästämiseen on melkeinpä pakko ryhtyä. Näin varsinkin tällaisen oma...