Omassa taloudessani sähköä kului viime vuonna 13 tuhatta kilowattituntia, kun kulutus ennen lämpöpumppujen hankintaa oli noin 10 tuhatta kWh suurempi. Joskus ammoisina aikoina, kun sähkö oli halpaa ja taloudessa enemmän väkeä, sitä saattoi kulua jopa 30 tuhatta kWh vuodessa.
Viime vuodet olen ollut melko tyytyväinen pörssisähköasiakas, onhan vuoden keskihinta jäänyt 6–7 c/ kWh vaiheille. Päättynyt tammikuu sai kuitenkin karvat pystyyn ja peukalon paniikkinappulalle.
Kärsivällisyys joutui koetukselle, sillä lähes 50 sentin tuntihinnat alkoivat olla jokapäiväisiä. Kun vielä toiveet sään lauhtumisesta lähiviikkojen aikana valuivat tyhjiin, olin valmis vaihtamaan sopimukseen, jossa hirmuhinnat eivät veisi yöunia.
Lyhyen pohdinnan jälkeen päädyin markkinasähköön, jossa on kuukausittain vaihtuva kiinteä hinta. Helen tarjosi helmikuuksi 11,08 sentin sopimusta ilman määräaikaa. Pientä korvausta vastaan vaihto tapahtui kolmessa päivässä normaalin kahden viikon sijaan, joten päätös oli helppo tehdä.
Monet sähkönmyyjät tarjoavat pörssiasiakkaille kiinteää hintaa talvikuukausiksi. Päätös pitäisi vain osata tehdä ajoissa, jotta siitä on hyötyä. Ratkaisun tueksi tarvittavaa informaatiota on tarjolla niukasti tai ainakin se pitää osata etsiä itse eri lähteistä.
Nopeita päätöksiä ja ennen muuta pörssisähkön järkevää käyttöä varten kuluttaja tarvitsisi edes jotain tietoa sähkön hinnasta kolmelle seuraavalle vuorokaudelle. Sähköyhtiöillä tämä tieto on, mutta ne eivät ole tuoneet sitä kuluttajien saataville.
Näitä ennakkohintoja ei ole annettu edes tutkijoiden käyttöön kuten A-Studiossa 3.2. vieraillut professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta kertoi. Etenkin sähköauton lataajille hintatieto olisi tarpeen, jotta latauksen voisi ajoittaa kukkaron ja sähkötarjonnan kannalta mahdollisimman järkevästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti