Talon lämmitysmuodoksi valittiin sähkö useastakin syystä; sitä pidettiin tuolloin vaivattomana ja mahdollista jälleenmyyntiä helpottavana tekijänä, niin hassulta kuin se nykyoloissa kuulostaakin. Suora sähkölämmitys oli myös edullisempi toteuttaa, hintaero vesikiertoiseen lämmitykseen muistaakseni noin 40 000 markkaa, nykyrahassa runsaat 10 000 euroa!
Ajalle tyypilliseen tapaan lämmitys toteutettiin sekamuotoisena patteri-, lattia- ja kattolämmityksenä. Yö- ja päiväsähkön hintaero oli tuohon aikaan merkittävä, joten lämminvesivaraajan lisäksi lattialaatat osassa asuintiloja kytkettiin edulliselle yösähkölle. Taloon tuli myös varaava takka kuten valtaosaan pientaloista tuolloin, vaikkeivät rakennusmääräykset - kumma kyllä - sitä vieläkään edellytä.
Lämmitykseen liittyy myös lämmön talteenotolla ja 900 watin jälkilämmitysvastuksella varustettu tulo-/ poistoilmanvaihto, jonka keskusyksikkö vaihdettiin kanavien puhdistuksen yhteydessä tuoreempaan malliin (Vallox 121 SE) viitisen vuotta sitten. Lopulta päädyin hankkimaan myös ensimmäisen ilmalämpöpumpun (Toshiba Premium 25) helteisen kesän 2018 jälkimainingeissa. Sen jälkeen talon kattolämmöt ja osa pattereistakin on pidetty pois päältä.
Taloni vuotuinen sähkönkulutus on ollut viime vuosina kahden hengen taloudessa keskimäärin 23 000 kWh. Koska pääosa kulutuksesta kohdistuu lämmitykseen, vaihtelua esiintyy riippuen talven kylmyydestä. Esimerkiksi vuonna 2020, jolloin vuoden keskilämpötila oli parisen astetta tavanomaista korkeampi (+7,4 C°), se näkyi pari tuhatta kilowattituntia normaalivuosia alhaisempana sähkönkulutuksena. Näin siitä huolimatta, että autotalliakin lämmitettiin ja käytettiin koronakevään harrastuksiin ahkerasti.
Mainittakoon vielä, että asuinrakennuksen ilmansuunta antaa länsi-lounaaseen, joten keväästä alkusyksyyn lämpöä kertyy oleskelutiloihin myös ulkoa. Osasyynä ovat klassiset kolmilasiset ikkunat, joita en ole toistaiseksi suunnitellut vaihtaa ns. lämpölaseihin. Investointi on melko kallis, enkä ole täysin vakuuttunut sen kustannushyödyistä edes talvikautta silmälläpitäen.
Tässä siis muutamia lämmitykseen vaikuttavia perustietoja kohteesta, jonka energiankulutusta ja vireillä olevia säästötoimia nyt ryhdymme seuraamaan.
