tiistai 22. marraskuuta 2022

Tyyntä ja koleaa jo

Viime päivät on taivasteltu pörssisähkön korkeita hintoja. Tuntihinnat eivät ole isänpäivän viikonlopun jälkeen laskeneet yölläkään juuri alle 20 sentin. Pääsyynä tilanteeseen ovat heikot tuuliolot tuotannon ydinalueella Pohjois-Pohjanmaalla, eikä helpotusta näytä olevan vähään aikaan tulossa. Vitsit alkavat olla vähissä, kun Olkiluoto 3 saataneen tuotantokuntoon vasta ensi vuoden puolella, jolloin Carunakin vielä  ilmoitti korottavansa siirtohintojaan.

Olkiluoto 3:n myötä tuotannosta uupuu 1 600 MW eli kutakuinkin sen verran kuin kulutus Suomessa ylittää tuotannon. Ilman Ruotsin tuontia olisimme pulassa, koska sähköä tarvitaan kipeästi lämmitykseen. Suomen vahvin valtti on ollut jo vuosikymmeniä sähkön ja lämmön yhteistuotanto, josta riittää tälläkin hetkellä 3 000 megawatin verran virtaa valtakunnanverkkoon, enemmän kuin ydinvoimaloista (nyt) yhteensä.

Sähkönasiakkaiden keskuudessa on herännyt epäilyksiä, pidetäänkö hintaa Suomessa keinotekoisesti korkealla? Sähkö on maksanut Suomessa tänä vuonna 3,5 kertaa enemmän kuin Pohjois-Ruotsissa, jossa sen hinta kuluttajille on ollut keskimäärin vain 4 c/ kWh. Pohjois-Ruotsin vesivoimaloista riittäisi halpaa sähköä niin meille kuin Etelä-Ruotsiinkin, mutta ongelmana molemmissa suunnissa ovat rajalliset siirtoyhteydet.

Vanhan sanonnan mukaan ”aika tasii” ja pörssisähkössä se tasii hyvinkin nopeasti. Tuulisten viikonloppujen negatiiviset hinnat tulevat takaisinmaksuun saman tien, kun Pohjanmaalla herkeää tuulemasta. Juuri nyt elämme tällaista aikaa, ja sähköyhtiöt paikkaavat tilapäisiä tulonmenetyksiään enemmän kuin tarpeeksi kuten viime päivien keskusteluista on voinut havaita.

Kaksi kolmannesta marraskuusta on takanapäin ja sähkön kulutuskäyrä omassa taloudessakin hienoisessa noususuunnassa monista säästötoimista huolimatta. Talon alkuperäinen lämmityssähkön kapasiteetti on 12 kilowattia, josta tällä hetkellä on käytössä noin viidennes (2,3 kW) pääosin yöaikaan. Päiväajan lämmitystä pidetään yllä yhdellä ilmalämpöpumpulla, mutta varjopuolena on vastaavasti erillisten huonetilojen huomattava viileys.

Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitysvastus on ollut marraskuun ajan pois päältä, mutta eilisiltana meni hermo, kun tuloilman lämpötila näytti jo +14:ää astetta. Turhaa kalapaliikkia välttääkseni napsautin vastuksen päälle, jotta asuintilat eivät tarpeettomasti jäähdy. Jälkilämmitysvastus (900 W) tulisi oikeastaan laskea osaksi lämmityskapasiteettia, sillä sitähän se käytännössä tekee.

Sunnuntaina viritin myös ensimmäistä kertaa tälle talvelle tulet takkaan ja eilen poltin jo kohtuullisen pesällisen. Takkahuoneessa sijaitsevan ilmalämpöpumpun ja tulenkäytön yhteensovittaminen vaatii vielä pohdiskelua mm. siitä, riittäisikö lämmityspäivinä pelkkä puhallustoiminto pitämään alakerran lämpimänä. Alustavien havaintojen pohjalta en oikein jaksa siihen uskoa.

Kuvalähde: TVO

Blogiarkisto

Sähkön hinta puhuttaa, joten nyt talkoisiin!

Sähkön hinta on tänä syksynä kivunnut uusiin sfääreihin, joten energian säästämiseen on melkeinpä pakko ryhtyä. Näin varsinkin tällaisen oma...