Onko ollut kivaa? No, ei aina. Noin +20 asteen sisälämpötila
pakkasjaksojen aikana on tuntunut pikkasen liian naftilta tällaisen ikämiehen
luissa. Mutta Etelä-Suomen tavanomaisissa, noin viiden – kymmenen pakkasasteen lukemissa
olo on kuitenkin ollut ihan siedettävä.
Sähköä kului syyskuun 2022 alusta elokuun 2023 loppuun yhteensä
14 915 kWh, kun sitä viiden edellisen vuoden aikana on kulunut keskimäärin
23 371 kWh vuodessa. Sähköä siis säästyi 8 456 kWh vuoden mittaisen tarkastelujakson
aikana.
Pörssisähkön verollinen keskihinta aikavälillä 09/22–08/23 on ollut vajaat
13 senttiä/ kWh myyjän marginaali mukaan lukien. Sähkön siirron ja sähköveron osuus arvonlisäveroineen ilman
kiinteitä perusmaksuja on ollut runsaat 6 senttiä/ kWh. Yhteensä noin 19 sentin
keskimääräisellä kilowattihinnalla laskettuna säästöä on kertynyt 1 600 euroa
vuodessa! Se kuulostaa todella paljolta, kun vielä muistaa, että valtio maksoi
osan talven sähkölaskusta.
Säästö on sitä suuruusluokkaa, että viime joulukuussa hankittu
toinen ilmalämpöpumppu on suurimmaksi osaksi kuoletettu jo ensimmäisen talven aikana. Molempien
ilppien hinta tulee tällä menolla maksetuksi reilussa 2,5 vuodessa, vaikkei
ottaisi aiemmin hankitun pumpun tähän mennessä tuomia säästöjä lainkaan
huomioon.
Kuitenkin tuleva talvi mietityttää, koska pörssisähkön hinta
on taas jumittunut melko korkealle. Syyt toki tiedämme; ydinvoimaloiden
vuosihuollot ja muut alasajot sekä Ruotsin siirtoyhteyden parantaminen, mutta
kuitenkin. Jos edes tiedossa olevia korjauksia ei osata/ haluta porrastaa, mikä
takaa, ettei niin toimita myös jatkossa. Saahan sillä tavalla kivasti paikattua
negatiivisten hintojen aiheuttamaa vajetta taseissa.
Sähköyhtiöt rummuttavat nyt kilpaa erimittaisia määräaikaisia
sopimuksia, joiden myyntiä korkeahko pörssihinta avittaa. Talven
pörssihintoja voi arvuutella näiden tarjousten pohjalta, koska niissä riskit on
leivottu hintaan sisälle. Pitkässä juoksussa pörssisähkön sanotaan kuitenkin
tulevan halvimmaksi, jos vain jaksaa seurata hintoja ja ajoittaa kulutusta.