Seitsemän senttiä/ kWh

Vuoden 2023 sähkönkulutus on nyt taputeltu. Energiaa kului kalenterivuoden aikana 15 180 kWh, mikä on kutakuinkin sama määrä kuin syyskuussa 2022 aloittamallani vuoden tarkastelujaksolla. Parin prosentin (1,8 %) nousu johtuu loppuvuoden pakkasista. Toisaalta molempiin jaksoihin mahtuu leudohko kevättalvi, jollaista ei ainakaan nyt näyttäisi olevan tulossa.

Käytetyn pörssisähkön kulutuksella painotetuksi keskihinnaksi muodostui 7,03 c/ kWh sähkönmyyjän marginaali (0,38 c/ kWh) mukaan lukien. Hinta on varsin maltillinen, eikä sähköä olisi millään keinoin saanut halvemmalla, ovathan määräaikaissopimusten tarjoushinnatkin keikkuneet tuota korkeammalla.

Kulutuksella painotettu keskihinta tarkoittaa sitä, että talvikuukausien korkeampi kulutus ja hinta vaikuttavat lopputulokseen, toisin kuin jos keskihinta laskettaisiin pelkistä sähkön kuukausihinnoista.

Kalenterivuoden kulutus oli siis noin kolmanneksen alhaisempi kuin keskimäärin ennen energiakriisiä. Tilanne on sama kuin aiemmalla syyskuusta 2022 syyskuuhun 2023 ulottuneella tarkastelujaksolla. Jääkö kulutus jatkossa tälle tasolle, riippuu ensisijaisesti talvikuukausien lämpötiloista.

Sähkölämmitteisessä pientalossa kulutus määräytyy pääosin ulkolämpötilan mukaan. Näin siitä huolimatta, että sisälämpötila pidetään maltillisena ja lämpö tuotetaan enimmäkseen ilmalämpöpumpuilla. Suurin sähkösyöppö on ilmanvaihdon jälkilämmitysvastus (0,9 kW), jota ilman ei kovilla pakkasilla selviä.

Autotallissakin on pidettävä jonkinlaista peruslämpöä, jotta koneet ja laitteet eivät täysin hyydy. Auton moottorin ja sisätilan lämmitykseenkin kuluu sähköä. Kaikkea kulutusta ei voi ajoittaa edullisempaan yöaikaan varsinkaan lämmityksen osalta.

Pörssisähköasiakkaan hartaana toiveena on että nämä vuodenvaihteen ”hirmupakkaset” jäisivät tähän ja kevättalvi jatkuisi leutona ja tuulisena!

Säästö riippuu säästä

Kuluva syksy on osoittanut taas kerran, että lämmityssähkön kulutus on koko lailla suoraan riippuvainen ulkoilman lämpötilasta. Lokakuun keskilämpötila (+3,5 C) oli vain puolet viime vuoden vastaavasta, joten sähköäkin kului lokakuussa enemmän kuin vuosi sitten. Lisäys ei ollut suuren suuri, runsaat 6 %, mutta kuitenkin.

Nyt on jännä nähdä, jääkö koko kalenterivuoden 2023 kulutus siihen, mitä sähköä kului syyskuusta 2022 syyskuuhun 2023 ulottuneen tarkastelujakson aikana. Jos näin käy, jää vuosikulutus vajaaseen 15 tuhanteen kilowattituntiin. ”Pelivaraa” marras-joulukuulle on tällä hetkellä yhteensä 3 645 kWh.

Pörssisähkö on ollut alkusyksystä jopa halvempaa kuin kesällä. Ostetun sähkön hinta jäi omalla kohdallani syyskuussa 2,68 senttiin kilowattitunnilta. Lokakuun hintapiikeistä huolimatta ostosähkö maksoi itselleni 3,95 senttiä/ kWh marginaalit mukaan lukien. Hinta on suoraan riippuvainen tuulisähkön määrästä.

Epävarmuustekijöitä kuitenkin riittää. Olkiluoto 3:n osuus sähköntuotannosta on sitä suuruusluokkaa, että jos se jostain syystä putoaa verkosta, hinta pomppaa välittömästi. Vaikeuksia esiin manaamatta on sanottava, että yksikön suuri koko kostautuu ongelmatilanteissa ja sen ovat muutkin todenneet.

Toinen epävarmuustekijä liittyy itäiseen naapuriin, jolla näyttää olevan suuria vaikeuksia pysytellä säällisen käytöksen rajoissa kansainvälisillä vesillä. Jos sähkönsiirtoyhteyksiin aiheutetaan vaurioita, sähköstä saa maksaa taas rutkasti enemmän. Toivotaan, että edes tällä rintamalla olisi jokseenkin rauhallista.

Sähköä säästyi 8 500 kWh

Elokuun lopussa tuli vuosi täyteen siitä, kun aloitin sähkön säästökuurin hirmuisten hintojen säikäyttämänä. Pakon edessä ”listauduin pörssiin”, jossa syyskauden hinnat huitelivat enimmäkseen 25 sentin vaiheilla/ kWh. Vaihtoehtoja ei juuri ollut. Siispä lämmitys ilmalämpöpumpuille, iv-tuloilman jälkilämmitys pois, pesukoneiden ajastus aamuyölle ja autotalli kylmäksi; siinä konstit, joilla runsaan kolmanneksen (-36 %) sähkön säästö saatiin aikaiseksi.

Onko ollut kivaa? No, ei aina. Noin +20 asteen sisälämpötila pakkasjaksojen aikana on tuntunut pikkasen liian naftilta tällaisen ikämiehen luissa. Mutta Etelä-Suomen tavanomaisissa, noin viiden – kymmenen pakkasasteen lukemissa olo on kuitenkin ollut ihan siedettävä.

Sähköä kului syyskuun 2022 alusta elokuun 2023 loppuun yhteensä 14 915 kWh, kun sitä viiden edellisen vuoden aikana on kulunut keskimäärin 23 371 kWh vuodessa. Sähköä siis säästyi 8 456 kWh vuoden mittaisen tarkastelujakson aikana.

Pörssisähkön verollinen keskihinta aikavälillä 09/22–08/23 on ollut vajaat 13 senttiä/ kWh myyjän marginaali mukaan lukien. Sähkön siirron ja sähköveron osuus arvonlisäveroineen ilman kiinteitä perusmaksuja on ollut runsaat 6 senttiä/ kWh. Yhteensä noin 19 sentin keskimääräisellä kilowattihinnalla laskettuna säästöä on kertynyt 1 600 euroa vuodessa! Se kuulostaa todella paljolta, kun vielä muistaa, että valtio maksoi osan talven sähkölaskusta.

Säästö on sitä suuruusluokkaa, että viime joulukuussa hankittu toinen ilmalämpöpumppu on suurimmaksi osaksi kuoletettu jo ensimmäisen talven aikana. Molempien ilppien hinta tulee tällä menolla maksetuksi reilussa 2,5 vuodessa, vaikkei ottaisi aiemmin hankitun pumpun tähän mennessä tuomia säästöjä lainkaan huomioon.

Kuitenkin tuleva talvi mietityttää, koska pörssisähkön hinta on taas jumittunut melko korkealle. Syyt toki tiedämme; ydinvoimaloiden vuosihuollot ja muut alasajot sekä Ruotsin siirtoyhteyden parantaminen, mutta kuitenkin. Jos edes tiedossa olevia korjauksia ei osata/ haluta porrastaa, mikä takaa, ettei niin toimita myös jatkossa. Saahan sillä tavalla kivasti paikattua negatiivisten hintojen aiheuttamaa vajetta taseissa.

Sähköyhtiöt rummuttavat nyt kilpaa erimittaisia määräaikaisia sopimuksia, joiden myyntiä korkeahko pörssihinta avittaa. Talven pörssihintoja voi arvuutella näiden tarjousten pohjalta, koska niissä riskit on leivottu hintaan sisälle. Pitkässä juoksussa pörssisähkön sanotaan kuitenkin tulevan halvimmaksi, jos vain jaksaa seurata hintoja ja ajoittaa kulutusta.